ADHD-aivot tarvitsevat selkeän ympäristön toimiakseen hyvin. Vaikka he ovat itse mestareita luomaan kaaosta (itse asiassa kokemukseni mukaan eivät välttämättä sen pahempia kuin neurotyypillisetkään), he voivat olla myös mestareita siivoamaan. Jostain syystä nämä aivot ovat hyvin mustavalkoisia: todella hyviä tai melkoisen katastrofaalisia. Hyperfokus voi olla hyvä apulainen siivous- ja järjestelyhommissa!
Jos minulla on jokin missio, se voisi olla vapauttaa naiset siitä käsityksestä, että kaikki kodin järjestelyyn liittyvä on heidän vastuullaan. Koska he ovat naisia. Mikä logiikka tässä on? Etenkin ADHD-aivoinen kuluttaa tähän aivan liikaa virtaa jota voisi käyttää mukavampiinkin asioihin.
Siivoaminen ja järjestely ovat taitoja, jotka voi oppia. Ihan siinä missä muutkin taidot. Ei kannata antaa puolison tai lasten laistaa kaikesta tylsästä. Kaikkien pitää saada tehdä sekä tylsää että kivaa. Mutta tämä on toinen stoori.
Miksi järjestely on vaikeaa ADHD-aivoille?
ADHD:ssa mättää toiminnanohjaus, joista oleellisimmat siivoamisen ja järjestelyn suhteen ovat nämä kolme:
– Aloittaminen
– Suunnittelu
– Työmuisti
Aloittaminen on melkein mahdotonta, jos kaaos on jo vallannut kodin kaikki pinnat. Ei tiedä mistä aloittaa. Ei halua aloittaa, koska projekti vaikuttaa valtavalta. Ja ehkä onkin.
Suunnittelu: mistä aloitan, mihin etenen, miten paljon kaikki vie aikaa? Tämä on mission impossible useimmille meistä.
Työmuistin ongelmat näkyvät siinä että kävelet vaikka olohuoneeseen hakemaan roskia tai tiskejä ja huomiosi kohdistuukin siellä johonkin aivan muuhun, jota lähdet viemään toisaalle ja sieltä edelleen jotain ja niin edelleen. Lopulta huomaat juosseesi tunnin edes takaisin, et ole tehnyt sitä mitä olit ajatellut tekeväsi, ja mahdollisesti olet tällä jopa pahentanut kaaosta.
Miten siis kannattaa toimia?
Ensin tietysti miettiä, mikä on oma heikoin kohta. Jokaiseen on oma tekniikkansa. Mutta ensin pieni yleiskatsaus siihen, mitä pidetään järjestyksenä.
Mitä tarkoittaa järjestys?
Nykyihmisellä on ihan hirveästi tavaraa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kaikki on suhteessa elintasoon edullista ja shoppailu tuottaa dopamiinipiikkejä, joita aivomme rakastavat. Tulos: tavaraa on PALJON.
Järjestys tarkoittaa sitä, että asioilla on paikkansa, tavaraa ei ajelehdi kodin kaikilla vaakapinnoilla eikä kerry mihinkään kummalliseen jemmaan, kun ei muutakaan säilytyspaikkaa keksi. Järjestys tarkoittaa myös sitä, että ei osta uutta kun ei muista, että jo omistaa jotain. Tai ei löydä sitä. Esimerkiksi työkalun, vaatteen, keittiöhärpäkkeen tai kosmetiikkaa.
Olen aina ajatellut olevani hyvä järjestyksenpitäjä. Erityisen hyvä olen suunnittelemaan tiloja niin, että asioille on paikkansa. Sen opin äidiltäni. Kun mietin huonekalujen sijoittelua uudessa asunnossa, mietin mitä niissä säilytetään. Mietin, mihin lasken käsistäni avaimet ja mihin ripustan takin. Mihin laitan postin.
Silti tuntui siltä, että en löydä kodistani mitään ja käytän paljon aikaa tavaratulvan patoamiseen (tämä termi on peräisin ammattijärjestäjä Ilana Aallolta).
Kunnes kuuntelin parin vuoden takaisen ADDITUDE-podcastin,(#256) jossa ammattijärjestäjä Lisa Woodruff avasi järjestyksen salaisuuksia. Koin ensimmäisen valaistuksen.
Ja se on tässä: Kaikilla asioilla on yksi paikka. Vain yksi. Minun järjestyksenpidossani asioilla voi olla viisikin paikkaa. Ompelutarvikkeita löytyi kahdesta eri kaapista, kahdelta eri pöydältä ja erillisestä ompelurasiasta. Koirien tarvikkeita oli neljässä eri paikassa. Laitoin tavaroita ensimmäiseen sopivaan laatikkoon. Ja näitä laatikoita oli ja on sitten aika monessa paikassa. Ihmekö tuo että kestää löytää? Tai että kukaan perheenjäsenistä ei löydä mitään.
Sitten näin somessa suomalaisen ammattijärjestäjä Ilana Aallon kurssista ja ilmoittauduin sille. Ja koin toisen valaistumisen: Meillä on aivan liikaa tavaraa. Järjestys alkaa siis karsimisesta. Tässä suosittelen lämpimästi osallistumaan Ilanan Paikka kaikelle -kurssille. Saat paitsi hyvän prosessin, myös lempeää ja ymmärtävää ohjausta, aikataulutuksen ja vertaistukea.
Takaisin asiaan: ADHD, toiminnanohjaus ja järjestely
Aloittaminen: Jos päätät aloittaa koko kodin tavaramäärän läpikäymisen, et aloita ollenkaan. Se on liian iso tavoite: Kokonaisen kodin läpikäyntiin kuluu vuosi. Sekä Ilana että Lisa suosittelevat 15 minuutin päivittäistä aikaslottia, jonka varaat järjestelyyn ja karsimiseen. Ilanan kurssilla on lisäksi loistava tehtäväkirja, jossa kodin tavararyhmät on käyty läpi muistilistana. Jos (tai käytännössä kun) poikkeat kunkin kuukauden ja viikon teemasta, muistilistasta voi tarkistaa, että kaikki tulee tehdyksi. Kurssilla on myös teemakuukaudet ja jokaiselle viikolle omat kokonaisuutensa. Lisäksi saat tukea toteuttamiseen, jos kerrot kurssin ryhmässä, mitä aiot järjestellä. Sen perään kysellään.
Kannattaa aloittaa jostain helposta. Tehdä 15 minuuttia kerrallaan, joka päivä. Lisa Woodruff suosittelee keittiöstä aloittamista, Ilana myös: järjestele ensimmäisen roskiskaappi. Se joka on keittiössä tiskialtaan alla.
Suunnittelu: Käy koti läpi tavaratyyppi kerrallaan. Ei koko kotia kerrallaan. 15 minuuttia päivässä. Todennäköisesti käy kuten minulle: Teet yhtenä päivänä kuusi tuntia ja kuutena et mitään. Teet jotain muuta kuin mitä suunnittelit tekeväsi. Ei haittaa, pääasia että etenet. Pidä niin sanotusti katse tiukasti yhdessä kohteessa äläkä ala ahdistua koko työmäärästä tai huomisesta.
Työmuisti: Lisa Woodruff suosittelee että mitä ikinä onkaan tekemässä, hokee sitä puoliääneen. Jos kiipeät kodin toiseen kerrokseen ilman että hoet “pyykki, pyykki, pyykki”, todennäköisesti palaat sieltä tyhjin käsin.
Osallista perhe! Tämä ei ole yhden duunia!!!
Mistä järjestys syntyy?
Järjestys alkaa siitä, että tavaraa on tilaan ja tarpeeseen nähden oikea määrä. Siitä, että tavaraa ei ole enemmän kuin mistä pystyy pitämään huolta. Huolenpito taas tarkoittaa kaikkea pölyjen pyyhkimisestä varastointiin. Tämä viisaus on peräisin ammattijärjestäjä Ilona Aallolta, jonka loistavalle Paikka kaikelle -verkkokurssille osallistuin.
En ollut ikinä aiemmin ajatellut, että sitoudun pitämään huolta jokaisesta tavarasta, joka kynnyksen ylittää. Olen huomattavasti tarkempi siitä, mitä kotiini päästän.
Vaatteiden määrän osalta olen antanut itselleni synninpäästön, koska Suomessa on neljä eri sesonkia ja välisesongit ja ulkoilen paljon. Kenkiä omistan kyllä aivan liikaa, niistä olen alkanut luopua pari kerrallaan. Ihanneminäni (tämäkin Ilana Aallolta) jossain kävelee korkokengillä, oikea minä ei…